Tänään hehtaarin pellon raivaan ja huomenna sen paketoin

Niin se talvi taas meni – onneksi!! Sangen haastavissa olosuhteissa saikin tänä talvena lenkkeillä, koska lunta tuli nyt aika runsaasti ja tätä kirjoitellessakin sitä on vielä maassa ihan tarpeeksi, itseasiassa täällä on vielä ihan hiihtokelit. Toki tiestöt ovat jo sulat ja juokseminen on jo olosuhteiden puolesta mukavaa. Talvi tuo siis toki omat mausteensa juoksijan harjoitteluun, mutta toisaalta talven voi ottaa myös niin, että se on hyödyksi. Eihän nimittäin oikein ikinä mikään asia ole pelkkää mustaa ja valkoista, hyvää tai pahaa. Maailmastaan rajaa pois aivan mielettömiä juttuja, jos suostuu – tai on ajautunut – näkemään vain mustaa ja valkoista. Vain ääripäitä. Yleensä totuudet ja parhaat mallit löytyvätkin jostakin ääripäiden välistä. Niinpä minäkin heittäydyin alkujärkytyksen jälkeen taas kerran talven vietäväksi ja päätin selviytyä siitä voittajana, niin että samalla myös kehityn juoksijana harjoitellessani tuon valkean peitteen, pakkasen ja pohjantuulen helliessä – Ja näin tein!! En voi myöskään kieltää, ettenkö olisi toisinaan jopa nauttinut juostessani kelkanjäljillä pitkin Kemijoen ja Perämeren jääkantta.

IMG_1528

Jalkamatkailijan jalanjäljet
(kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla)

Talvi vaatii tietysti talvisemmat varusteet. Pakkasille hankinkin omasta mielestäni sangen kelvollisia, jos en sanoisi jopa loistavia uusia juoksuvarusteita tälle talvelle. Näitä uusia hankintoja olivat Ullmaxin Micro Set alusasu ja Pants wind active housut, todella mainio hinta-laatu suhde. Outdoor Researchin merinovilla alushanskat ja Yokon lobsterit, näillä pysyi jopa minunkin näpit lämpimänä talvella. Inov8:n Thermoshell toppatakki, joka toimii aivan erinomaisesti -10C kylmemmillä keleillä ja pakkautuu tarvittaessa todella pieneen tilaan, joten sopii hyvin tulevaisuudessa myös hiihtoretkien taukotakiksi – sellaisiakin kun on suunnitelmissa tulevaisuuteen. Talvirattaiksi tuli hankittua Inov8:n Oroc280 nastarit, Adidas Terrex Boost ”talvi”maasturit ja Adidas Supernova Glide Boost ATR tossut. Näistä tossuista pitää mainita, että seuraavaksi talveksi pitää hankkia uudet nastatossut. Inovin Orocit on aivan älyttömän hyvät juosta ja kevyet, mutta pito pahimmilla talvikeleillä ei ole kyllä mistään kotoisin – Eli juuri silloin, kun nastatossuja tarvisi. Sellaisella kunnon kaljamakelillä noilla joutuu kovaa louhiessa lipsuttelemaan tosi pahasti, eikä oikein pysy luotto tossuun. Mutta nuo molemmat nastattomat Adidaksen tossumallit ovat olleet kyllä just ihan perfect talvikeleille minun jalkaan. Tuo Adidaksen Boost materiaali vaimennuksessa säilyttää muuten kimmoisuutensa hyvin myös kovemmilla pakkasilla.

Muutin myös harjoitteluani hieman tänä talvena. Aika paljon sain palautetta ja hyviä vinkkejä viime vuonna siitä, että minun kannattaisi juosta kevyet lenkit keveämmin. Niinpä päätin kokeilla asiaa tämän kauden aikana ja olenkin nyt harjoitellut aiempaan verraten todella paljon kevyellä teholla – ja siis oikeasti kevyellä teholla. Tämä tarkoittaa sitä, että valtaosa harjoittelusta on tapahtunut tänä vuonna alle 125 sykealueella, pääsääntöisesti alle 120 sykkeillä ja silloin juoksuvauhtini on luokkaa 5’45-6’30min/km maantiellä, riippuen hieman palautumisen tilasta ja olosuhteista. Viime vuoteen verrattuna olenkin sitten tämän johdosta juossut paljon vähemmän 125-145 sykealueella, joka on minulle vielä sellaista mukavaa aerobista juoksua, mutta ehdottomasti enempi sellaista kuluttavaa kuin rakentavaa, joskin toki kehittävää. Kovissa harjoituksissani en sitten ole edelleenkään sykkeitä seuraillut, ne on menty sitten oikeasti kovaa, mutta kovia harjoituksia en tee kuin maximissaan kaksi viikossa. Pääpainon tuleekin edelleen olla omasta mielestäni minun tasoisella kilpakuntoilijalla peruskunnon kohottamisessa. Siinä sitä työsarkaa onkin, ainakin sinne asti, kunnes kymppi kulkee milloin vain alle 35 minuutin 🙂

Rytmitystä muutin myös, en harjoittele enää viikkojaolla, vaan vuorotyöläisenä käytän minulle omiin työvuoroihini sopivaa 10 päivän kiertoa, joka mahdollistaa sen, että pääsen tekemään kaikki avainharjoitukset levänneenä ja hyvien yöunien jälkeen. Tämä on ollut tuon kevyen hölkän reilun lisäämisen lisäksi suuri muutos harjoittelussani ja kas kummaa.. Tätä kautta myös harjoitusmäärät ovat nousseet uudelle tasolle. Berliinin maratonin jälkeen viikkokilometrini ovatkin menneet seuraavasti:

0 – 0 (sauvakävelyä) – 105 – 100 – 110 – 97 – 116 – 110 – 119 – 60 (”palautuminen” Köykkyrin mäkiultrasta) – 95 – 120 – 102 – 81 – 101 – 103 – 122 – 101 – 113 – 147 – 105 – 125 – 131 – 132 – 113 – 143 – 133 – 131

harjhuhtikuulle
Harjoittelu vuonna 2015 huhtikuun puolellevälille asti
(kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla)

Eli käytännössä yli 100km/vko jatkuvasti ja nyt maalis-huhtikuussa n. 120-140km/vko. Se on taas enemmän kuin koskaan aiemmin, eli hyvältä näyttää. Tietysti tämän on mahdollistanut myös se asia, että olen pysynyt terveenä, ei ole vaivannut edes flunssa, puhumattakaan mistään rasitusvammoista. Varmasti myös asiaa on auttanut tuo kevyttehoisen liikunnan selkeä lisääminen, se on yksi kivijalka terveydelle ja jaksamiselle, sekä auttaa välttämään rasitusvammoja, vaikka volyymi harjoittelussa olisikin suurta.

Entäs sitten se 10 päivän kierto? Se tulee puhtaasti vuorotyöni kiertorytmistä, joka menee seuraavasti:

Aamuvuoro – Iltapäivällä pitkäkestoinen harjoitus
Aamuvuoro – Lepo
Kevyt aamulenkki – Iltavuoro
Kevyt aamulenkki – Iltavuoro
Kevyt aamulenkki – Pidempi kova vauhtikestävyysharjoitus iltapäivällä – Yövuoro
Kevyt lenkki – Yövuoro
1. vapaapäivä: kevyt lenkki (2 x jos satun heräämään ajoissa)
2. vapaapäivä: kevyt aamulenkki + iltapäivällä vetoharjoitus kova/reipas tai mäkivetoja tms.
3. vapaapäivä: aamulenkki kevyt + iltapäivä kevyt- tai peruslenkki
4. vapaapäivä: aamulenkki kevyt + iltapäivä kevyt- tai peruslenkki

Kaikki harjoitukseni olen myös kirjannut ja tulen kirjaamaan ylös taulukkoon, niitä voi halutessa seurata tai katsella täältä: Hyvällä höökillä harjoituspäiväkirja

Eli kuten huomata saattaa, niin harjoittelumotivaatio on pysynyt hyvin yllä läpi talven ja olen taas pystynyt nostamaan harjoittelumäärää hieman edellisvuoteen verrattuna. Sitten Berliinin maratonin olen nyt 3377km parempi maantiejyrä, ja pelkästään tälle vuodellekin on tullut kepitettyä nyt 1841km, joten uskoisin jalkojenkin yhden maratonin nyt kestävän iskutuksen osalta.Tämä maltillinen määrän nosto sopiikin hyvin omaan filosofiaani harjoittelun suhteen, koska mie pidän, että ei ole mitään järkeä nostaa harjoittelumäärää ja kilometrejä kerralla liikaa, koska niitä ei pysty sitten pitämään jatkuvasti yllä. Tasaisuuden ja määrätietoisen tekemisen kautta syntyy kestävyyslajeissa omasta mielestäni paras harjoitusvaste – ja malttia pitää olla. Toivottavasti nämä muutokseni harjoitteluuni nyt kuitenkin tuottavat tulosta alkavalla kisakaudella. Nyt onkin aika alkaa himmaamaan ja keventämään harjoittelua ja alkaa kilpailujen kautta katsomaan mihin harjoittelu nyt riittää. Ainakin nyt kyllä tunne on sellainen, että pohjakunto on parempi kuin koskaan ja sen varaan on nyt hyvä lähteä rakentamaan kilpailukautta. Muutenkin kevät näyttää nyt niin valoisalta sekä aurinkoiselta, että ei voi kyllä valittaa tulevaa kesää odotellessa!! 🙂

Hehtaarin talvipelto on taas raivattu ja on aika paketoida se kisakaudella.

Suunnitellut kilpailut kaudelle 2015:

Iin testijuoksujen puolimaraton (25.4)
Lohijärven Vappuhölkkä 5km (1.5)
Iin testijuoksujen 10000m ratakisa (12.5)
Terwamaraton, Oulu (23.5)
Helsinki Half Marathon (6.6)
Lavaredo Ultratrail, Italia Cortina 119km/5850nm (26.6)
Tierra Arctic Ultratrail, Ruotsi Nikkaluokta-Abisko 120km/2500nm (7.8)
Pyssymäki Extreme Polkujuoksukilpailu, Nivala (22.8)

Mainokset
Categories: Yleinen

Artikkelien selaus

Kommentointi on suljettu.

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: